Ruskaretki Lappiin 28.8.2012
RES:sin ruskaretki elokuussa 2012
RES lähti ruskaretkelle hyvissä ajoin, jo ennen varsinaista ruskaa. Koivuissa näytti olevan jo ruskehtavaa aikalailla, mutta muuan paikallinen kertoi, että on koivunruosteesta kysymys. Sienet koivuissa siis ennakoivat parin viikon päästä tulevaa ruskaa.
Retkemme lähti 28.8. tavan mukaan Oulunsalosta, välilaskut tehtiin Kempeleessä nuorisoseuralle ja Zeppelinin tienoille. Mukaan poimittiin oululaisia ja haukiputaalaisia matkan varrelta ja suunta kohti Lapin laajoja tuntureita jatkui.
Välitankkaus suoritettiin Tervolassa tienvarsikahvilassa omin eväin. Rovaniemelle saavuttiin ja ajettiin suoraan sapuskalle Sky-hotellille Ounasvaaran maisemissa. Matka jatkui sitten kohti pohjoista, välillä kyseltiin viime päivien sanomalehtitietoja. Kuinka ollakaan viime vuoden voittaja Paavo voitti jälleen, arpaonnen suosiessa. Rouva taisi avustaa ahkerasti...
Sodankylään tullessa ajo suuntautui vanhan kirkon tienoille, kirkko on täsmälleen samanikäinen kuin Kempeleenkin, eli täällä se valmistui v. 1689, Kempeleessä alotettiin rakentaminen v. 1688, valmistui 1691. Hyvin oli säilynyt, kuntoa oli pidetty yllä. Uusi kirkko on rakennettu lähistölle. Samalla pysähdyksellä tehtiin tutustumiskäynti myös Alarieston näyttelyyn-museoon. Alariesto maalasi omintakeisia Lapin kuvia, suosittuja ovat nykyisinkin.
Mutta kauppatäydennysten jälkeen matka jatkui kohti päätepistettä, Hotelli Riekonlinna Saariselällä oli määränpäämme. Kirjauduttiin sisään ja saman tien illallispöytään. Ilta jatkui tietokilpailun merkeissä, Oulunsalon Paavot ainakin olivat joukkueessa. Tanssahteluakin rinteillä oli, ainakin yksi partio kävi tutustumassa tähänkin lajiin.
Keskiviikon ohjelmassa oli aamutoimien jälkeen ajo Inariin, siellä on Saamikeskus Siida, jossa tutustuttiin saamelaisten historiaan kuvien ja selostusten avustuksella. Ulkona oli myös rakennuksia saamelaisten alueelta. Syönnin jälkeen lähdettiin kohti Riekonlinnaa, välillä pysähdyttiin Myössäjärvellä. Siellä kiipeiltiin kolmisensataa askelmaa ylös Karhunpesäkivelle. Päiviä on kulunut ja vieläkin kintereissä tuntuu tämä kiipeily. Jotkut uskaliaat jatkoivat kiipeily vielä pidemmälle. Hotelille päästyä ilta oli vapaata. Oli jälleen tietokilpailu hotellin toimesta, voittajajoukkue oli tällä kertaa Team Zeppelin, pinnan erolla oulunsalolaisiin ilmeisesti.
Torstaina aamupalan jälkeen suuntauduttiin kohti Kuusamon Rukaa. Pikku tauko pidettiin Tankavaaran kultamaisemissa. Toinen tauko pidettiin Luostolla, sesonki ei sielläkään ollut vielä alkanut. Jatkettiin sitten Kemijärven keskustaan, josta opas hyppäsi kyytiin. Ajettiin kierros Taivaan tulet-sarjan maisemia katsellen, itselle oudompi juttu mutta monelle tuttu.
Kemijärvi tuli tutuksi monelta kantilta ja vikkeläsanaisen oppaan selostamana asiat tulivat selväksi.
Kohti Kuusamoa suuntauduttiin, välillä poikettiin Myllykoskea ihailemaan. Komia koski, mylly vieressä ja koskenlaskuakin olisi voinut harrastaa, portit oli koskeen laitettu. Siitä ajo Rukalle, jossa majoituttiin hotelli Rukahoviin. Kovin on Rukalle rakennettu, noin 24000 vuodepaikkaa löytyy tarjonnasta kaikkiaan. Ilta kului omatoimisesti, kuka tanssahteli, kuka pelasi korttia, saattoipa joku kävelynkin tehdä maisemia ihailemaan.
Perjantai, viimeinen matkapäivä, alotettiin käynnillä suurpetokeskuksessa. Siellä Sulo Karjalaisen hoivissa on karhuja, ilveksiä, kettuja, ahma sekä poroja, joita ei pedoiksi lueta. Ahmaa ei nähty, muita oli runsaammin.
Viimeiseen retkipäivään heräsimme Hotelli Rukahovissa. Siellä nauttimamme mainion aamiaisen jälkeen nousimme jo rutiinilla bussiin, joka Tarmon ohjastamana vei meidät Kuusamon keskustaan. Siellä hyppäsimme "Hannun jäljille." Kyseesä oli valtakunnan mitassa tunnetun luontokuvaaja Hannu Hautalan kuvagalleria. Pääsimme näkemään oppaan johdolla, mitä kaikkea Kuusamon ja muun Koillismaan luonto tarjoaa. Etelä-Pohjalais lähtöinen Hautala pitää Kuusamoa luontokuvaajan kannalta ihanteellisena, koska siellä yhtyy eteläisten ja tundralajien reviirit.
Seuraavaksi ajettiin Kalle Päätalon maisemiin, Kallioniemelle eli Päätalon kotipaikalle. Kuultiin tarinaa Kallesta ja katseltiin paikkoja ja komeita maisemia. Siirryttiin Saijan lomakylään, jossa oli vuorossa matkan viimeinen lounas. Lomakylä on perustettu Päätalon sivutuotteena, toki matkailu on muutenkin paikan tuotteistossa.
Matka jatkui Taivalkosken keskustaan, katseltiin Jalavan kaupan tarjoomuksia. Monenlaista vanhan ajan tavaraa oli tarjolla, tiedä sitten monetko kaupat syntyivät. Matkan jatkuessa pysähdyttiin vielä Pudasjärvellä päätöskaffeilla. Ja illan tullen oltiinkin jo loppukierroksilla, väkeä vähennettiin Oulussa, Zeppelinissä, nuorisoseuralla ja loput Oulunsalossa.
Reissuun taidettiin olla tyytyväisiä, moitteita ei kuulunut matkan aikana eikä jälkeenkään päin. Minnekähän sitä seuraavaksi mennäänkään…
Kirjoitteli Valto
Alla olevassa kuvagalleriassa on kuvia retkeltä. Kuvat ja kuvatekstit Jorma
