Umpimähkään

 

Tehtiinpä miesporukan että naisporukan kanssa retki umpimähkään. Kummastakaan retkestä ei kenelläkään ollut tietoa ennakkoon, Zeppelinin Shelliltä oli lähtö molempiin. Miehet lähtivät etelään, naiset pohjoiseen.

 

Miesten retki suuntautui Kestilään, aivan varavankilan naapuriin. Siellä oli vastassa talo, jonka pihalla oli tykki, ilmeisestikin ilmatorjuntaa varten tarkoitettu. Alkuun kuultiin kodassa makkaran paiston ohella paikan omistajan Seppo Karppisen tarinointia harrastuksestaan, eli hän on kerännyt viime sotien taistelupaikoilta maalöytöjä Kuhmon tienoilta ja siitä itään rajan taakse. On löytynyt ruostuneita aseita ja paljon muuta sotamateriaalia. Nämä ovat hänen halleissaan esillä.

 

Lisäksi on paljon muuta, on sotakirjallisuutta, puhdetöitä sotien ajoilta, lippuja, viirejä, kypäriä, ammuksia ja kaikenlaista alaan kuuluvaa esineistöä. Asuintalon siivessä on muuta materiaalia vielä runsaasti esillä. Uskonpa, että väki oli varsin tyytyväistä retken antimiin. Käytiin vielä sapuskalla Pihkalassa ja päivä olikin sitten pulkassa.

 

 

Kuvat Jorma Jylhä

 

Naiset suuntautuivat Oulusta pohjoiseen, eli Virpiniemeen. Siellä tehtiin pieni kierros kun haettiin tallia, navigaattori ei ole pysynyt ajan tasalla, ovat katujen ja teiden nimet muuttuneet. Nähtiin suurin osa Virpiniemen annista tämän kierroksen vuoksi.

 

Ensin puolet joukosta jätettiin ajamaan suomenhevosella ja pikku ponilla kierroksen raviradan ympäri. Aivan kaikki eivät tainneet olla päässeet tällaiseen kyytiin. Siitä jatkettiin toisen puolen kanssa ratsutallille, nimeltään Terapiatalli Bonaza. Talli on keskittynyt ratsuterapiaan, tällaisia talleja on täällä suunnalla hyvin vähän, tällä hetkellä Oulun alueella toimii tämän tallin lisäksi toinen vastaava.

 

Eipä siinä muuta kuin kypärä päähän ja ratsaille, näin jokainen pääsi vuorollaan kiertämään maneesin ympäri taluttajan ollessa ohjissa. Monelle tämä laji oli uutta, mutta kaikki uskaltautuivat kokeilemaan, jopa minä itsekin.

 

Kun kaikki olivat päässeet ratsaille, tehtiin vuoronvaihto. Lopuksi vielä ajettiin Virpiniemen liikuntaopistolle, jossa käytiin päivän lounas nauttimassa. Hyviä lausuntoja on retkistä tullut, joten jatketaanpa tulevinakin vuosina.

 

Valto Salonperä